Ajankohtaista

 

Analyysi Norjan turvapaikkapolitiikasta

 

Norjasta haki vuonna 2015 noin 31 000 henkilöä turvapaikkaa ja Suomesta lähes 32 500. Erityistä huolta Norjassa herätti turvapaikanhakijoiden saapuminen Venäjältä.

 

Norjalla oli jo ennen syksyä 2015 tehokas turvapaikkahakemusten käsittelyprosessi, kuten 48 tunnin käsittelyaika koskien selvästi perusteettomia hakemuksia. Syksy 2015 antoi Norjalle vahvan kannustimen tiukentaa ulkomaalaislakiaan entisestään. Erityisesti palautuskäytäntöjä tehostettiin ja kielteisen päätökseen saaneiden turvapaikanhakijoiden käännytysaikoja lyhennettiin.

 

Norjan parlamentti vetosi tuolloin hallitukseen Norjan houkuttelevuuden vähentämiseksi, kuten perheenyhdistämisen ja turvapaikan saamisen yleisen ehtojen tiukentamiseen sekä sosiaaliturvaan liittyvien vetovoimatekijöiden vähentämiseen.

 

29.12.2015 maahanmuuttolainsäädäntöä tiukennettiin vedoten Tanskan ja Ruotsin tekemiin toimiin etenkin perusteettomien turvapaikanhakijoiden osalta. Lisäksi päätettiin ohjata muualle Eurooppaan tulijoita, joilla on legitiimi peruste turvapaikkahakemukselleen.

 

Muutokset turvallisen maan kautta saapuvien turvapaikanhakijoiden palauttamisiin

 

Norjan kuninkaan on ulkomaalaislain puitteissa mahdollista päättää valtioneuvostosta käsin, että hätätilanteessa ja poikkeuksellisen korkeiden turvapaikanhakijamäärien vallitessa voidaan kansainväliseen suojeluun liittyvät hakemukset jättää käsittelemättä, jos turvapaikanhakija saapuu Norjaan suoraan toisen Pohjoismaan kautta. Tällöin Norjan poliisivoimilla on oikeus estää turvapaikanhakijan saapuminen Norjan maaperälle.

 

Lisäksi Venäjältä saapuvat turvapaikanhakijat, joilla on Venäjän oleskelulupa tai monikertaviisumi, palautettaisiin takaisin Venäjälle. Venäjällä laittomasti oleskelleiden tai sellaisten henkilöiden, joiden viisumi oli loppunut, turvapaikkahakemus kuitenkin käsiteltäisiin Norjassa. Taustalla oli Norjan viranomaisten selvitys siitä, että Venäjän viranomaiset tietävät, keitä henkilöitä Venäjän maaperälle saapuu ja he myös tehokkaasti välittävät tietonsa Norjan viranomaisille.

 

Schengen-alueen osalta käytäntöä siitä, että toisen Pohjoismaan kautta saapuneet turvapaikanhakijat palautettaisiin samaa reittiä takaisin, ei vielä ole kertaakaan pantu täytäntöön. Norja valmistelee tällä hetkellä käytäntöjä tämänkaltaiseen hätätilaan.

 

Schengen-alueen sisäinen rajavalvonta

 

Norja aloitti väliaikaiset Schengen-alueen sisäiset rajatarkastukset 26.11.2015. Rajatarkastusten tarkoituksena oli varmistaa, että Norjan viranomaisilla on täysi varmuus siitä, keitä Norjan maaperälle saapuu. Passintarkastukset palautettiin tällöin satamissa Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta saapuvien laivojen kohdalla. Tässä vaiheessa Norja ei ollut vielä palauttanut rajavalvontaa lentokentille ja maarajoilleen. Norja on viiden EU-jäsenmaan tavoin saanut Euroopan komissiolta luvan jatkaa Schengen-alueen väliaikaisia rajatarkastuksia aikavälillä 12.11.2017–12.5.2018.

 

Kansalaispuolueella on valmius tiukentaa ulkomaalaislakia

 

Suomen poliitikkojen ja virkamiesten voivottelut ja kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeuksiin vetoamiset näyttävät Norjan esimerkin valossa naurettavilta. Norja on osoittanut, että itsenäisellä maalla on mahdollista päättää siitä, keitä maahan tulee ja millä perusteilla, mikäli poliittista tahtoa löytyy.

 

Dublin-säännöksen mukaan turvapaikanhakijan sormenjälkien tulee olla EURODAC-tietokannassa tai hänestä tulee olla muunlainen tieto oleskelusta toisen Dublin-sopimuksen ratifioineen valtion alueella, jotta hänet voitaisiin käännyttää ja jättää turvapaikkahakemus tämän valtion vastuulle. Norja on kuitenkin osoittanut, että tämä käytäntö on lukuisten väärinkäytösten vuoksi jäänyt vanhanaikaiseksi, minkä vuoksi sitä voi ja pitää myös vastustaa.

 

Dublin-sopimuksen tahallisista rikkomuksista on useita esimerkkejä, esimerkiksi Italia jätti tahallaan rekisteröimättä maahan saapuneita turvapaikanhakijoita EURODAC-järjestelmään ja ohjasi heidät sen sijaan pohjoiseen.

 

Toinen esimerkki on valitettava Suomen kannalta. Ruotsin viranomaiset jättivät syksyn 2015 aikana järjestelmällisesti rekisteröimättä kymmenet tuhannet turvapaikanhakijat ja ohjasivat heidät valtio-omisteisen rautatieyhtiö SJ:n avulla sen sijaan ilmaisin juna- tai juna-laivakyydein Suomeen.

 

Kansalaispuolueen puolueohjelmassa lukee: ”Pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen liittyvät kansainväliset sopimukset tulee uudistaa nykyoloja vastaaviksi”. Kansalaispuolue tulee ottamaan tähän tarkemmin kantaa eduskuntavaaliohjelmatyössään. Esimerkiksi Ruotsin maltillisen kokoomuksen mukaan Ruotsin pitäisi keskittyä kiintiöpakolaisten ottamiseen ja pyrkiä muuttamaan erityisesti Geneven pakolaissopimusta tavalla, joka heikentäisi mahdollisuutta suoraan hakea turvapaikkaa. Geneven pakolaissopimus on luotu täysin erilaisissa olosuhteissa, joten se pitäisi pikaisesti saattaa vastaamaan nykyaikaisia oloja.

 

Lisäksi Suomessa tulisi uudistaa ulkomaalaislakia näistä Norjan lähtökohdista käsin:

 

• maahanpääsyn epääminen muista Pohjoismaista saapuvilta turvapaikanhakijoilta poikkeuksellisen korkeaan turvapaikanhakijoiden määrään vedoten

• Venäjältä saapuvilta turvapaikanhakijoiden ei enää anneta saapua Suomeen ilman viisumia

• Kansainvälistä suojelua ei enää myönnetä turvapaikanhakijoille, joilla olisi mahdollisuus olla turvassa kotimaansa toisessa osassa